Toimintakulttuuri on olemassa kaikissa yhteisöissä - ja sinäkin voit vaikuttaa siihen!

Toimintakulttuuri on yhteisön toimintatapoihin, arvoihin ja käytäntöihin liittyvä ilmiö, joka muodostuu yhteisöön kuuluvien jäsenten jakamista normeista, uskomuksista ja käyttäytymismalleista, jotka ohjaavat jokapäiväistä toimintaa sekä päätöksen tekoa. 

Vaikka toimintakulttuuri vaikuttaa käytännössä näkyvään tekemiseen, se kytkeytyy lisäksi syvempiin usein tiedostamattomiin arvoihin ja uskomuksiin. Varhaiskasvatuksessa tämä saattaa näkyä konkreettisesti henkilöstön toiminnassa esimerkiksi omasta lapsuudesta omaksuttuina uskomuksina siitä, minkälaista hyvä kasvatus on. 

Toimintakulttuuri ohjaa yhteisön jäseniä usein lähes automaattisesti. Dynaamisuus on kuitenkin toimintakulttuurille ominaista, eli se on jatkuvassa muutoksessa ja se kehittyy ajan kuluessa. Toimintakulttuuriin voi vaikuttaa monin tavoin, kuten johtamisen tai sen jäsenten vaikutuksesta. 

Inklusiivinen toimintakulttuuri on jokaisen lapsen oikeus

Inklusiivisella toimintakulttuurilla vahvistetaan sitä, että kaikki lapset saavat tarvitsemaansa tukea sekä mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti varhaiskasvatuksen toimintaan. Se tukee lasten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä ja auttaa ymmärtämään niin omia kuin toistenkin tunteita ja tarpeita. Inklusiivisessa toimintakulttuurissa huolehditaan siitä, että jokainen lapsi tuntee olonsa tervetulleeksi ryhmään ja olevansa sen tärkeä jäsen. Lisäksi huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on kavereita sekä turvallisia aikuisia ympärillään. 

Kun varhaiskasvatuksen toimintaympäristö on inklusiivinen, se opettaa lapsille moninaisuuden arvostamista ja kunnioittamista sekä toisten erilaisuuden ymmärtämistä ja empatiaa toisia ihmisiä kohtaan. Tämä luo lapsille hyvän pohjan yhdenvertaisen ja vastuullisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Miksi teidänkin kannattaa vahvistaa inklusiivista toimintakulttuuria?

Varhaiskasvatuksessa inklusiivinen toimintakulttuuri on meille oletus jo kansainvälisten sopimusten ja standardien, kuten YK:n yleissopimus (27/2016), mukaan. Sen toteutuminen ei kuitenkaan ole automaatio, vaan inklusiivista toimintakulttuuria tulisi kehittää ja vahvistaa aktiivisesti.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta: Karvin arviointihankkeessa (Kannel ym., 2023) saatiin tietoa siitä, että varhaiskasvatuksessa inkluusio tulisi nähdä entistä kokonaisvaltaisempana ja läpileikkaavampana ajattelutapana. Moni vastaaja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä yhdistää inkluusion käsitteen ainoastaan lasten tuen tarpeisiin liittyvänä, ja haasteina sen toteuttamisessa koetaan muun muassa rakenteellisen tuen riittämättömyyden ja vanhentuneiden asenteiden vuoksi. Lisäksi vastaajat kokivat lasten katsomusten ja kulttuuristen taustojen tuntemisen ja huomioimisen haastavaksi. (Kannel ym., 2023). Henkilöstön osaamista olisi tärkeää vahvistaa, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata ja henkilöstö saa konkreettisia toimintatapoja työnsä tueksi.

Johtamisen näkökulmasta: Varhaiskasvatuksessa yksi johtamisen keskeisistä tehtävistä on ylläpitää jaettua ymmärrystä inkluusiosta ja edistää inklusiivista toimintakulttuuria. Karvin arviointihankkeessa (Kannel ym., 2023) kuitenkin selvisi, että päiväkodin johtajat kokevat usein riittämättömyyttä, sillä aikaa yhteisiin keskusteluihin ja henkilöstön ohjaamiseen ei ollut. Alustavat tutkimustulokset VakaTuki -tutkimushankkeessa (Fonsén ym., 2024, julkaisematon) osoittavat, että inkluusion johtamisessa ollaan eri kunnissa sekä organisaatioissa hyvin eri vaiheissa. Onkin tärkeää pysähtyä arvioimaan, miten juuri teidän organisaatiossanne voitaisiin tukea inklusiivisen toimintakulttuurin johtamista ja tarjota myös johtajille tarvittavaa koulutusta.

Lue lisää OKM:n vuonna 2024 julkaistusta selvityksestä varhaiskasvatuslain tuen uudistuksen toteutumisesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165997/OKM_2024_38.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Aito-taulun avulla pääset alkuun!

Lataa täältä ilmaiseksi Aito-taulu, johon on koottu inklusiivisen varhaiskasvatuksen periaatteet selkeästi pähkinänkuoressa.

Henkilöstö ja koko ympäröivä yhteiskunta hyötyy 

Ajatus inkluusiosta ja sen kehittämisestä koetaan joskus kuormittavana sekä mahdollisena lisätyönä. Usein tämä kokemus syntyy silloin, kun työtilanne on muutenkin kuormittava henkilöstölle (Kannel ym., 2023). Tässä tilanteessa olisikin erityisen tärkeää vahvistaa sekä henkilöstön ymmärrystä että osaamista inklusiivisesta toimintakulttuurista. Kun ymmärrys ja osaaminen lisääntyvät, henkilöstö saa työkaluja toimivamman pedagogisen arjen toteuttamiseen. Sen myötä varhaiskasvatuksen arki lasten kanssa sujuu toimivammin ja henkilöstön kuormitus laskee, jolloin myös työhyvinvointi paranee!

Inklusiivisella toimintakulttuurilla voidaan vaikuttaa moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Harkoman ym. (2024) tutkimuksen mukaan inklusiivista varhaiskasvatusta ilmentävät tekijät, kuten ryhmän yhteisöllinen ja myönteinen ilmapiiri ennaltaehkäisevät kiusaamista. Lisäksi inklusiivinen toimintakulttuuri ennaltaehkäisee myös syrjäytymistä ja segregaatiota. Ei ole siis vain varhaiskasvatuksen asia kantaa vastuuta inklusiivisen toimintakulttuurin vahvistamisesta, vaan tähän tulisi kiinnittää huomioita hyvinkin laajasti kunnissa ja organisaatioissa. 

Isoja muutoksia aikaan varhaiskasvatuksen toiminnassa inkluusiota vahvistamalla

Jokaisen varhaiskasvatuksen järjestäjän ja yhteisön olisi hyödyllistä lähteä tarkastelemaan inklusiivista toimintakulttuuria omasta lähtötilanteesta käsin rohkeasti ja avoimesti! Vahvistamalla yhteistä ymmärrystä inkluusion periaatteista löydetään syvempää merkitystä työlle, mikä voi jo itsessään olla käänteentekevää työmotivaatiolle ja -innolle.

Arvioimalla ja kehittämällä varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa inkluusion periaatteiden kautta, voidaan löytää pieniä asioita muuttamalla sellaisia ratkaisuja, jotka muuttavat kaoottisen arjen jäsentyneeksi ja rauhalliseksi. 

Inklusiivinen toimintakulttuuri vahvistaa lisäksi toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä perheiden välillä, joka paitsi helpottaa varhaiskasvatuksen henkilöstön työtä, myös tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Lähde siis rohkeasti matkalle kohti toimintakulttuuria, jossa jokainen voi oppia ja onnistua!